Näin se vaan on että elämä on aika vauhdikasta. Tekemistä riittää. On käyty lenkillä ja leikitty.

Ensimmäinen pesukin meille annettiin. Äiti vei meidät lenkin jälkeen siihen huoneeseen, minne pääsee meidän kamarista, jossa on seinässä semmoinen jännä vekotin, josta tulee vettä. Isi ja äiti pitivät kiinni meidän taluttimista ja äiti otti sen vesivekottimen käteensä. Ne sanoivat sitä suihkuksi. Meitä pelotti ihan hirveästi, kun se suhisi ja sieltä tuli vettä. Äiti ja isi kastelivat meidät, ja hieroivat turkkiin jotain ainetta joka vaahtosi. Sitten taas kasteltiin oikein kunnolla. Kovasti meitä kehuttiin sitten kun oli valmista, ja ne kuivasivat meitä pyyhkeisiin. Oli se jännä kokemus!

Yhtenä päivänä lenkillä käydessä käytiin jopa uimassa. Matkan varrella oli semmoinen oja, johon oli kertynyt paljon vettä. Möykky sinne syöksyi ennen kuin isi ja äiti ehti tehdä mitään.Möykky joutui ihan uimaan kun lammikko oli niin syvä. Nalle tyytyi kastelemaan tassuja vähäsen. Muutenkin äiti on huomannut, että Nalle on meistä se varovaisempi ja harkitsevampi, ja Möykky se joka menee eikä mieti.

Torstaina äitille tuli kylään nainen, joka on ennenkin käynyt meillä. Se toi pussillisen nameja tuliaisiksi ja tuoksui tyttökoirille. Se oli kauhean mukava ja kehui meitä ihaniksi, reippaiksi ja hienoiksi pennuiksi.
Kun vieras oli lähtenyt, äiti antoi meille ruokaa ja vei sitten ulos. Äiti huuteli isointa poikaa käyttämään meitä, mutta ei sitten antanutkaan sille meitä, kun me oltiin niin levottomia. Syy levottomuuteen selvisi äitillekin, kun se kuunteli lasten juttuja jostain koirasta. Pian iso harmaa koira olikin meidän pihalla. Me haukuttiin ja rähistiin sille ihan hirveästi, että se tajuaisi pysyä poissa meidän pihalta ja jättää meidän ihmiset rauhaan. Ensin se ei uskonut, vaan juoksenteli pihalla, mutta kun me oikein vihaisesti käskettiin sitä menemään pois, se ymmärsi että oli tullut meidän omalle pihalle, eikä me  haluttu sitä sinne. Meitä pelotti ihan hirveästi, kun se oli niin iso, mutta eihän me voitu sitä näyttää. Äiti ja isi kehui kovasti kun me niin reippaasti vahdittiin omaa pihaa.

Perjantaina tapahtui sitten aika kummia. Mummu tuli päivällä meille, ja isi ja äiti häipyivät jonnekin, eivätkä tulleet takaisin ennenkuin tänään. Mummu kyllä ruokki ja ulkoilutti meitä, laittoipa miehensä kanssa jopa juoksunarut ulos pihalle, että saatiin olla mukana kun pihaa siivottiin. Vähän meillä silti piti osoittaa mieltä, Möykky jopa kakkasi sisälle protestoidakseen sitä, että äiti ja isi jättivät meidät. Eihän me voitu tietää että ne tulee takaisin. Ei sillä, etteikö meistä olisi huolehdittu hyvin, mutta eihän se nyt sovi että isi ja äiti lähtee tuolla tavalla ja jättää koirat ja lapset mummulle.Tänään kuitenkin äiti ja isi tuli takaisin, ja me vaan vähäsen protestoitiin pienillä pisuilla poissaoloa niille. Oltiin sitten kuitenkin yhdessä ulkona, äitikin tykkäsi kun meillä oli narut ja äiti sai siirrellä lehtiä ja roskia hassulla kepillä.

Muutama kuva menneeltä viikolta:


Nalle pienimmän ihmisen kainalossa


Keskimmäisen kanssa harjoittelemassa leikkejä.


Isoin sai jo meidät istumaan. Sillä tuoksui namit nyrkeistä.


Pesun jälkeen.


Meitä hieman väsyttää.


Puiden juuret ovat täynnä mielenkiintoisia tuoksuja. Niitä pitää aina pysähtyä huolella nuuskimaan kun ollaan lenkillä.


Oman pihan reunalla vahtimassa ympäristöä. On hyvä pitää silmällä vähän koko tienoota.


Tässä me ollaan pihalla naruissa kiinni. Lipputangon ja talon välissä on kyllä vaijerikin, mutta koska me saatiin omat vaijerit siinä ollessa solmuun, mummu kiinnitti kummankin narun omaan autonrenkaaseen, joka pysyy paikallaan. Ne autonrenkaat on sitten laitettu sen verran kauas toisistaan, ettei me saada vaijereita solmuun, mutta päästään kuitenkin ihan lähelle kuonot vastakkain. Pian autonrenkaiden tilalle kyllä täytyy keksiä jotain muuta, koska me jo melkein jaksetaan niitä liikuttaa kun oikein vedetään.