Näköjään tämä kirjoittelu vähenee asteittain... Me kasvetaan kovasti, ollaan jo "murkkuikäisiä" äidin sanoin. Totellaan jo suht koht hienosti käskyjä ja kieltoja, tosin välillä iskee kunnon "ei-oo-korvia-kohtaus" taas äidin sanoja lainaten.
Kesä on kiva, paljon on oltu ulkona. Varsinki eräs viisipäiväinen, kun oltiin mummulla hoidossa kun omat ihmiset oli reissussa. Mummu ja sen mies käyttivät meitä kolmekin kertaa päivässä pitkällä lenkillä. Nähtiin lampaita ja hevosia ja vaikka mitä jännää. Mutta kotiin oli kuitenkin ikävä, meillä meinasi pää mennä ihan sekaisin kun isi ja äiti tulivat takaisin, me luultiin että ne on jättäneet meidät kokonaan mummulle.
Hyttyset meitä on kiusanneet muuten niin mukavan kesän, ne on sitten ikäviä otuksia. Kuono ja jalkoväli kutiaa niin mahdottomasti niiden pistoista, eikä pihalla voi oikein nukkua rauhassa kun pistelee. Nyt meillä on hassun tuoksuiset vihreät pannat kaulassa, äiti sanoo että niistä imeytyy eteerisiä öljyjä turkkiin ja ne karkoittaa punkit ja hyttyset.

Tässä kännykällä napsaistu kuva meidän koirakamarin portilta, liekö keittiössä ollut taas jotain hyvää tuoksua kun sinne päin näyttää kuonot. Möykyn vakioasento on tuo etujalat portilla seisonta, vaikka kuin isi ja äiti on yrittäneet kieltää, siihen se vaan aina nousee.



Hauskaa kesänjatkoa!!!